Tämän resepti oli joku sitruunainen katkarapurisotto, mutta mä tein sen näin:
Lurrautin kattilaan sitruunaoliiviöljyä ja voita, sekaan 3dl risottoriisiä. Kuullotin riisiä hetkisen, jonka jälkeen lisäsin ~2dl valkoviiniä. Samalla kun viini imeytyi riisiin, toisessa kattilassa oli kiehumassa 6-7dl vettä ja kasvisfonditiivistejuttu. Siitä sitten pienissä erissä lientä riisien niskaan, kunnes kaikki neste oli imeytynyt riisiin ja rakenne alkoi muistuttaa risottoa. Loppusilauksena tujaus sitruunamehua ja mustapippuria ja katkaravut sekaan. Hyvä mössö tuli, yks tykkää. Tätä syötiin sitten yksistään pääruokana yhden päivän ajan ja kyllähän tuolla mahan täyteen sai, vaikka risotto yleensä mielletäänkin enemmän alkuruoaksi tai lisukkeeksi.
Lisukkeeksi kattilan pohja sitten seuraavana päivänä päätyikin, kun ostin pienen kokonaisen nieriän, jonka ystävällinen kalamestari mulle fileoi valmiiksi. Tää olikin helppo keissi, pannulle voita, kalojen huuhtelu ja napakka sitruunapippuri päälle ja eikun paistumaan! 3-4 minuuttia / puoli ja valmista tuli. Tältä se näytti annoksena:
Nom nom, nomi nom. Vaikka ite sanonkin. Nää kalajutut on itelle sen verran uusia vielä, että oon iloinen pienestäkin onnistumisesta. Varmasti vielä tulee se päivä, kun noin viikon takainen siikakatastrofi tai muu vastaava sotku toistuu ja sitten taas itken kun en ossaa mittään.
Katotaan, jos huomenna vihdoin pääsisin käsiksi siihen (perhanan) hernesosekeittoon. Ei viiti hurruuttaa blenderiä kun lapsi yrittää nukkua viereisessä huoneessa, ja varmaan naapuritkin arvostaa jos jätän nää kokeellisemmat setit muuhun aikaan. Myös marjapiirakka siirtyy hamaan tulevaisuuteen, koska makeista aion testata seuraavaksi karkeilla koristeltua juustokakkujuttua ja lauantai-illan suola-rasva-mätöksi luvassa lienee nachopelti. Tätä menoa oon pallo ennen joulua, örpsis.
Heini
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti