mm. leipää.

No juu. Meillä on sairastettu urakalla, joten blogin päivitys on siirtynyt ja siirtynyt aina hamaan tähän päivään asti. Siksipä muistikuvat näistä tekeleistä alkaa olla jo vähän hatarat, mutta yritän parhaani.

Ostin kaappiin hiivaleipäjauhoja jo joskus paljon ennen joulua ja tarkoitus on monta kertaa ollut tehdä jauhoista leipää, mutta ikinä en ole saanut aikaiseksi. Paitsi sitten nyt. Tai siis mikä päivä se nyt oli, joskus reilu viikko sitten. Tässä taikina:

Reseptin leipään otin suoraan jauhopussin kyljestä, siihen tuli 5 dl vettä ja sitten jotain muuta. En muista. Varmaan niitä jauhoja. Oli hyvä resepti, suosittelen. Annoin taikinan kohota aika kauan vesihauteessa, koska unohduin tekemään välillä jotain muuta. Mieluummin kuitenkin niin päin, eikö?

Tässä leipäset odottelemassa uunia:

Ja tässä uunin jälkeen:

Vaikka en itse kovin uskonnollinen ihminen olekaan, niin sen on mummi (tai Hovimäki) opettanut, että leivän selkään pitää tehdä risti. Eihän nuo nyt mitään maailman kauneimpia ole, mutta maku oli hyvä ja otetaan nyt huomioon se, että nämä oli ensimmäiset kunnon leivät ikinä mitä oon tehnyt alusta loppuun asti itse. Kohtalainen suoritus siis mielestäni. Niin ja tuolla puolen litran taikinalla tuli kolme pientä leipää, yksi on muuten vieläkin pakastimessa. Pitänee ottaa sulamaan.

Jonakin toisena päivänä otin kuin otinkin sitten revanssin sosekeiton kanssa, ohjeena bataatti-kookoskeitto. Jännitti ihan pirusti, mutta kyllä se sauvasekoitin vaan on kone! Harmi, että mun bataatti oli ilmeisesti pienempi kuin ohjeessa, koska jouduin siivilöimään keitosta ennen lopullista soseutusta aika paljon nestettä pois (ihmettelinkin tekovaiheessa, et eiks 6dl kasvislientä (tosiaan, korvasin kanaliemen kasvisliemellä) oo ihan järjetön määrä? Kyllä, se on.) ja keittoa tuli sitten lopunviimeeksi aika vähän. Olin myös varautunut siihen, että keitto on supermausteista ja jotenkin itämaisen tulista, mut ei se sitten ollutkaan.

Tässä kuva sen päiväisestä kattauksesta:

Junnulla oli oma versio ruosta, pohjana samainen sosekeitto jonka sekaan laitoin pannulle lämpiämään edelliseltä päivältä ylijääneet kanat ja maissit. Myös poissiivilöidyn lieminesteen laitoin pakkaseen ja aion ehkä leipoa siitä sämpylöitä tai jotain.

Niin siitä tulisuusjutusta, olin siis varautunut keiton mausteisuuteen (tosin oma hölmöyshän se oli, etten maustanut tarpeeksi), joten tein sen kaveriksi naan-leipää tällä ohjeella. Siitä tuli ihan sairaan hyvää! Harmitti, kun ei meillä ollut valkosipulia laitettavaksi tuohon voiteluvoihin. Olisi varmasti tuonut täydellisen loppusilauksen leivälle! 

Leipä sopi myös superhyvin keiton kanssa ja täydensi aterian kivasti - keitto kun nyt kuitenkin on aina keitto. Tästä kokemuksesta rohkaistuneena aion kuitenkin jatkossakin tehdä erilaisia (sose)keittoja, ja ehkäpä tätä samaakin vielä joskus uudestaan. Varsin mainio pakkaspäivän lämmittäjä!

Sitten vielä jonakin kolmantena päivänä tein yläpuolella näkyvää pastavuokahässäkkää, johon tuli ainakin kesäkurpitsaa, ehkä paprikaa, tomaattimurskahässäkkä, kikherneitä, pastaa ja päälle viipaloitua kermajuustoa, koska raastetta ei ollut. Oli ihan sairaan hyvää tääkin! En oo koskaan ennen tehnyt mitään kikherneistä, joten ensimmäinen ajatus tölkin avattuani oli että "nää haisee kinkulta". Hämmennyin. Huuhtelin herneitä hyvän aikaa lävikössä ja lisäsin ruokaan vasta just ennen kuin laitoin vuoat uuniin, niin ne pitivät rakenteensa läpi kypsennyksen. Ruokaa maistaessa hämmennystä herätti se fakta, että kikherneet myös maistuu tavallaan kinkulta. Tavallaan ne maistuu herneeltä, mut sit kuitenkin en pääse yli enkä ympäri siitä, että ensimmäinen mielikuva vaan on kinkku. Hassua.

Loppuun vielä kuva mun ensteks suosikki kahvi-/tee-/limumukista. Siinä on kirakahvi <3 

Heini

kasvislasagne

Mun "syödään kevyemmin eli ei" -projekti sai jatkoa heti vuoden vaihduttua, kun tein kasvislasagnea. Se syntyi seuraavista aineksista:

+ vehnäjauhosta, joka unehtui kuvasta. Lasagne on yleensä aina hyvää, mutta sitä tulee tehtyä melko harvoin koska 

1. siitä tulee paljon tiskiä

2. siinä on paljon työvaiheita

3. juustokastikkeen keittäminen on ensteks rasittavaa hommaa.

Niin siitä juustokastikkeesta. Maito palaa aina pohjaan, jauhot jää paakkuun ja koskaan en tiiä, mikä on oikea aika keittää soosia. Hermothan ne meni tälläkin kertaa ja kattila sai teräsvillakäsittelyn, mutta lopputulos oli kuitenkin ihan jees. 

Pakastevihanneshässäkkäpussin valitsin vähän summassa, tuo näytti hassulta kun siinä on pinaattia ja karpaloita. Oli ihan hyvä valinta, kun kotoa sattui vielä löytymään pinaatilla maustettuja lasagnelevyjä (ne on musta paljon parempia kun ne ihan perus vehnälevyt). Tomaattikastikkeena tykkään käyttää ruoassa kuin ruoassa noita Pirkan pahvitetraan pakattuja sooseja, ei oo kalliita, maistuu hyvältä ja löytyy erilaisia variantteja. Yks tykkää.

Tässä teille otos valmiista lasagnesta, tosin sen jälkeen kun oltiin jo otettu ensimmäiset lautaselliset:

Näyttänee lähes lasagnelta. Oli kyllä hyvää taas ja ukotkin tykkäs! Kevyeksi ei voi kehua parhaalla tahdollakaan, mutta olipa ainakin lihaton. Mahat tuli täyteen ja jäi vielä tällekin päivälle, se on jo voitto sinänsä! Loppuun vielä reseptintynkää, tätähän voi sitten muokata justiinsa sen näköiseksi kuin kukanenkin haluua. Kasvislasagne Heinin tapaan, s'il vous plaît!

1 pss pakastevihanneksia (mun valinta oli Findus Bronx style)

~400g tomaattimurskaa tahi -kastiketta

1l maitoa

~50g voita

1dl vehnäjauhoja

100g + 50g juustoraastetta

lasagnelevyjä

Vihannekset pannulle, jonkun tovin päästä tomaattisoosi perään, saa kiehahtaa. 

Sulata voi kattilassa ja ruskista vehnäjauhoja hetki voisulassa, 5dl maitoa kattilaan, kiehauta (varovasti) ja yritä sekoittaa mahdollisimman tasaiseksi. Lisää loput maidot ja kiehauta taas, anna kiehua koko ajan sekoitellen muutama minuutti. Lisää juustoraaste ja sekoita. Itse tyrkkäsin kastikkeeseen vielä noin puoli desiä edelliseltä ruoalta ylijäänyttä ruokakermaa.

Maustaminen tapahtuu omien mieltymysten mukaan, suolaa ei kannata lisätä koska sitä tulee juustosta joka tapauksessa ihan riittävästi. 

Kokoa vuokaan (tomaattikastike alle, kerros levyjä, tomaattikastiketta, juustokastiketta, levyjä jne. Päällimmäiseksi pelkkää juustokastiketta ja pinnalle vielä juustoraaste) ja kypsennä 200-asteisessa uunissa noin 30-40 minuuttia. Tarkista välillä, ettei pinta pala, varsinkin jos omistat tehokkaan uunin.

Lasagnen kannattaa antaa levätä vielä kymmenisen minuuttia uunista ottamisen jälkeen ennen tarjoilua. Sitten ei muuta ko ääntä kohti!

Heini